Huolto-osaston haasteiden käsitteleminen

Huolto-osastolla on tärkeä rooli kaikilla aloilla. Sen tarjoamissa työtehtävissä ei ole koskaan tylsää hetkeä. Odottamattomat tapahtumat mullistavat usein suunnitelmasi. Tutustu viiteen huoltohaasteeseen ja niiden käsittelyyn.

Jokaisessa nurkassa piilee huoltoon liittyviä haasteita. On siis aika kohdata haasteet ja löytää parhaat tavat käsitellä niitä.

Mutta mistä aloittaa?

Voit aloittaa tarkastelemalla edellistä kuukautta. Se, missä käytit eniten aikaa tai rahaa, määrittää osa-alueet, joihin sinun on keskityttävä. Tämä auttaa sinua ottamaan ensimmäiset konkreettiset askeleet, jotta pystyt paremmin käsittelemään edessäsi olevia haasteita.

Olemme luetelleet viisi haastetta ja niiden mahdolliset ratkaisut, jotka auttavat sinua tässä prosessissa. 

1. Suunnittelematon huolto

Huoltopäällikkönä joudut kohtaamaan yllättäviä laitteiden rikkoutumisia. Suunnittelematon seisonta-aika johtuu usein laitteiston vältettävissä olevasta viasta. Suunnittelematon huolto aiheuttaa päivittäin käyttökatkoksia. Useimmat huoltopäälliköt raportoivat myös ongelmista suunnittelemattoman huollon suorittamisessa. Tässä tapauksessa suunniteltua huoltoa ei ole vielä ajoitettu tietylle ajankohdalle, tehtävälle tai teknikolle.

Ongelmia voi syntyä, kun niitä vähiten odottaa. Kun olet polvia myöten näissä tilanteissa, nopein tapa toimia on ratkaista ongelmat. Me kutsumme tätä reaktiiviseksi huolloksi, jossa reagoit laitteen toimintahäiriöön. Mutta miksi sama tilanne toistuu?

Sinun kannattaa miettiä, miten resurssien käyttö voidaan maksimoida. Ennakkohuollon aikatauluttaminen on paras ratkaisu toistuvien hätätilanteiden ehkäisemiseen. Päätavoitteena on estää riskit omassa toiminnassasi. Tämän seurauksena:

  • Laitteesi ovat luotettavampia.
  • Laitteiden toimintahäiriöiden mahdollisuus pienenee.

Voit ajoittaa huollon käyttämällä ohjelmistoa, joka seuraa laitteen aiempaa huoltoa ja käyttöä.

Ratkaisu: Ennakoivan huoltostrategian toteuttaminen

2. Varasuunnitelma

Valmistaudu aina odottamattomiin laitevikoihin. Varasuunnitelma auttaa käsittelemään konerikkoja mahdollisimman tehokkaasti. Se on suunniteltu varmistamaan toiminnan jatkuminen hätäpysäytyksen jälkeen. Hyvä varasuunnitelma reagoi myös kysynnän vaihteluun.

Mistä aloittaa?

  1. Ensin on tunnistettava keskeiset riskit ja oikeat vastineet eri tilanteissa. Aloita tekemällä luettelo riskeistä, jotka voivat vaikuttaa toimintaasi.
  2. Aseta seuraavaksi tärkeimmät riskit järjestykseen. Tällaisia riskejä ovat todennäköisimmin esiintyvät tai laajamittaisia vaurioita aiheuttavat tilanteet.

Kun olet priorisoinut riskit, voit aloittaa varasuunnitelman laatimisen.

  • Suunnitelmaan tulee sisältyä päälaukaisin, joka käynnistää suunnitelman.
  • Siinä tulee myös ilmoittaa toivottu välitön vastatoimi.
  • Lisäksi siinä kerrotaan, kenelle on ilmoitettava, kun tilanne syntyy.

Kun varasuunnitelma on valmis, se on hyväksyttävä. Kun suunnitelma on hyväksytty, se on jaettava kaikille asianosaisille. On suositeltavaa tarkistaa suunnitelman tehokkuus pitkällä aikavälillä. Hyvä varasuunnitelma säästää aikaa ja rahaa.

Mitä siis on tehtävä hätätilanteessa?

Ennakkohuoltostrategian toteuttaminen on yhtä tärkeää kuin varasuunnitelman kehittäminen. Hätätilanteita ei kuitenkaan voi koskaan täysin välttää. Mitä siis on tehtävä hätätilanteessa?
  • Turvallisuus on aina asetettava etusijalle.
  • Tutki sitten ongelmaa selvittämällä vian syy.
  • Jos joku muu tiimisi jäsen voi ratkaista ongelman, ala korjata laitetta. Voit myös palkata ulkoisen tiimin, joka hoitaa korjaukset.
  • Jos laitteiston seisonta-aika vaikuttaa toimintaan, harkitse tilapäisen yksikön palkkaamista.
  • Jos laitteen korjaaminen ei ole mahdollista, vaihda laite. Vuokraa tai osta uusi laite. 

Ratkaisu: Laadi varasuunnitelma